Oma hevonen! ~Elli

Irrotin riimunnarun trailerin koulusta ja huusin Foksylle: "Irti!"
Pian kuului kolinaa ja Vilke lähti peruuttaman lastaussiltaa pitkin. Menin itse perässä ja pian seisoime molemmat tallipihalla katsellen ympärillemme. Foxy seisoi valkean tallirakennuksen edessä hymyillen korvasta korvaan.
Paikka oli todella kotoisan näköinen, sopivan pieni, mutta ei resuinen. Täydellinen. Ja nyt minulla oli oma hevonen, ihana suokki, jonka Foxy oli löytänyt minulle.

Lähdin taluttamaan Vilkettä kohti tallirakennusta ja Foxy avasi meille oven. Sisällä oli todella hienoa. Karsinoiden ovet olivat tummanruskeaa puuta ja seinät oli kalkittu valkoisiksi. Tumma ruunikko hevonen kurkotti kaulaansa käytävän perällä erään karsinan oven yli. Vilkkeen korvat kääntyivät osoittamaan toista hevosta. Se oli selvästi kiinnostunut. Laitoin Vilkkeen vastapäiseen karsinaan ja lähdimme hakemaan Vilkkeen varusteita autosta.

Tästä tulisi mahtavaa

Muuttopuuhissa ~Foxy

"Huhhuh, vihdoinkin pieni levähdystauko", huokaisin ja istahdin turvepaalin päälle. Olin ahkeroinut koko päivän äitini kanssa tallissa. Paikat oli siistitty, pari karsinaa turvetettu, juoma-automaatit testattu ja Seiskan tavarat purettu autosta oikeille paikoilleen uuteen talliin. Vihdoin tuntui siltä, että muuttopuuhat oltaisi saatu loppusuoralle. Toki päärakennuksessa olisi hommaa vielä moneksi kuukaudeksi, mutta talli olisi valmis ottamaan yksityisiä vastaan viikon sisällä.
Seiska oli tänään päässyt ensimmäisenä kaviokkaana tallia katsomaan. Ruuna oli puhissut uudelle ympäristölle, mutta oli kuitenkin rentoutunut saadessaan turpansa eteen vähän heinää. Pikku ahmattini.
Kohta pitäisi ruveta laittamaan mainoksia yksityistallista ympäriinsä, jotta saataisiin Seiskalle joku kaveri. Ei sillä kamalan kivaa täällä yksin ole, laumaeläin kuitenkin kyseessä. Päätin ottaa mainosten suunnittelun asiakseni heti huomenna, kun itselläni on vielä yksi päivä vapaata ennen uuden jakson alkua uudessa lukiossa.. Jännää..
Mutta ei, nyt en anna itseni jäädä murehtimaan sitä, vaan lähden viemään Seiskan tarhaan. Saisi siellä purkaa vähän paineita, kun oli kerran joutunut seisomaan tänään monta tuntia traikussa.
Nousin ylös levähdyspaikaltani ja astelin tallin puolelle. Liu`utin kättäni sileää seinää pitkin. Että kaikki tuntuikin niin uudelta. Seiska nosti päänsä heinistään kuullessaan tuloni ja kurkotti päänsä oven yli.
"No hei poika. Haluatkos lähteä vähän pihalle," kyselin heposeltani ottaessani sen riimun koukusta. Pujotin riimun ruunan päähän ja avasin oven. Seiska seisoi hetken ovensuussa valppaana katsellen joka suuntaan ja tuli sitten ryminällä käytävälle.
"Rauhotuhan vähän Cee", mutisin ruunalle ja lähdin taluttamaan puhaltelevaa ruunaani pihalle. Pojan pää oli taivaissa ja häntä pystyssä kuin orilla. Käsissä se kuitenkin pysyi ihan hyvin, vaikka olikin ihan täpinöissään.
Portille päästyäni talutin Seiskan tarhaan sisälle ja irrotin sitten narun. Ruuna lähti kintut taivaissa pukkilaukkaa tarhan toiseen päähän ja itse kiiruhdin sulkemaan porttia. Ei Seiska kovin kauaa jaksanut riehua, vaan asettui aloilleen tuijottelemaan peltoja. "Kyllä sille on ihan pakko tässä parin päivän aikana saada itselleen joku kaveri tai siitä tulee ihan hermoraunio", ajattelin tallustaessani kohti päärakennusta, jossa minua olisi vastassa tuhannet pahvilaatikot.

Blogia valmistelessa

 

Ulkoasu melkein valmis, enää tekstit sivuille ja sitten jengiin porukkaa etsimään ;>